torstai 24. maaliskuuta 2005

Iloista kiirastorstaita

Pääsiäinen tarkoittaa: kevät, suklaamunia.
Runokonetta!
Kaikkea sitä keksitäänkin. Aukkosanaleikki on kyllä kivempaa jonkun kanssa. Tai yhdyssanaleikki. Kirjoitetaan rivipaperin toiselle seinustalle yhdyssanojen alkuosat, taitetaan keskeltä, toiselle puolen loppuosat.
Kaikkien aikojen paras sanatuote on TV-silppuri. Miettikää vähän, millaisen markkinat tälle laitteelle voisi olla!
Myös mieskaruselli kuulostaa mukavalta.
Sen mukaan nimesimme kumiveneenkin.

Kuuluuko kiirastorstaina iloita? Totta vie. Niin moni harras kristitty suree silloin, että jonkun on maailma tasapainossakin pidettävä...
sitä paitsi pian saa pääsiäismunia.

2 kommenttia:

tommi kirjoitti...

Suremisen mieli on siinä, että sitten on rattoisampaa juhlia. Pasha ja lammas maistuvat paremmin kun vähän paastoaa ennen. Jos uskonto kiinnostaa, pääsiäisviikko kaikkine koukeroineen on ehdottomasti vuoden komein rituaali.

ps: voisitko ruveta erottamaan kappaleet kahdella rivinvaihdolla ts. että jää tyhjä rivi väliin. Olisi helpompi lukea.

Veloena kirjoitti...

Juu, periaatteen luulen ymmärtäväni kyllä. Musta vaan tuntuu siltä, että noita suruja kyllä tulee muutenkin ihan säännöllisin väliajoin itse kunkin kohdalle milloin minkäkinlaisina, ja vastaavasti iloja, kun ongelmat selkeytyvät.

Saisiko yhteisestä surusta ja ilosta sitten enemmän irti? Ehkäpä... kyllä kieltämättä Kioto-prosessissa riemastutti myös se, ettei se ole vain henkkoht ilo, samalla tavoin kuin uutisessa, että Kissan sisko saa vauvan.

Pääsiäispaastollahan olen oikeastaan vuoden ympäri kun en syö lihaa enkä maitotuotteita. Suklaasta pidän kyllä välillä paastoa. Sille on hyvin maallinen syy: joskus iho on näppyherkempi kuin toisina aikoina. Näppyvaiheessa suklaansyöminen on finnejen kerjäämistä.