Hirvittävää, miten äkisti maailma muuttuu. Ihanasta, lämpimästä maailmansylistä tulee torjuva, kalvakka ja vihlova ympäristö. Nilkat ja jalkaterät kipuilevat, mätäpaiseita puhkeaa varpaisiin. (Toivoisin tämän olevan metafora mutta ei.) Kuin joku olisi tullut ja tempaissut kesän pois. Ei niin, etteikö siitä olisi varoitettu. Mutta miten on mahdollista, että viisitoista astetta tuntuu jääkaapilta?
Herään hakkaavaan yskään. Koiran kanssa tulee ikävä kaulaliinaa. Sataisi edes.
Tällaisina kesän aamuina mietin vakavasti, enkö voisi toteuttaa äidinkielisyyttäni jossain muussakin maassa. Jossain vähän elettävämmän lämpöisessä. Että kesällä on pidettävä villakaulaliinaa on huono vitsi.
Tekstit
ごっつんこ
1 päivä sitten
2 kommenttia:
Joo-o. olen valinnut ympäristörikollisuuden ja pakenen täältä niin suureksi osaksi talvea kun voin. se on sitten kesä. ja tämä tässä nyt on talvi, tai jotain.
Niiii-iiin, jotain. :)
Lähetä kommentti