Kas, Flickr heittäytyy interaktiiviseksi. Joku lähettää mulle jutun suomalaisesta hiljaisuudesta. Arvellen, että se kiinnostaa suomalaisia. Minua se vain haukotuttaa. Välitän eteenpäin. Ehkä joku muu kiinnostuu.
Ajatus, että sanamme olisivat erityisen ladattuja kaikessa määrällisessä pienuudessaan, on kyllä kiinnostava, joskin on aika vaikeaa uskoa, että laadulla ja määrällä olisi moinen käänteinen korrelaatio noin itsestäänselvästi.
Useimmat vähäsanaiset viestit eivät ole kovinkaan merkitystiheitä. Mutta on mielenkiintoista huomata eräs seikka: Tutkittaessa eläinyhteisöjä arveltiin, ainakin tutkimuksen varhaisvaiheissa, että harvaan asutut, vihamielisemmät ja kylmemmät seudut pakottavat eläimet tekemään tiukemmin yhteistyötä ja kehittymään altruistisemmiksi. Trooppisilla alueilla sen sijaan, missä kilpailu on kovaa ja kannat tiheitä ja ympäristö suotuisa noin periaatteessa, kilpailua arveltiin altruismia tärkeämmäksi selviytymistä ennustavaksi tekijäksi.
Jos tämä pitäisi paikkansa, hiljaisuutemme olisi kai tarpeettomuutta kilpailla sanoin. Ystävällisyyttä ei tarvitse erityisesti vakuutella, se on itsestäänselvyys.
Onko?
Poistun nyt langoilta ja verkoista. Menen poimimaan villivadelmia talven varalle ja olemaan tyytyväinen.
Tekstit
気になる
8 tuntia sitten
2 kommenttia:
Pidän ihan kaikista kuvistasi Flickrissa! Mieletön nälkä ajaa keittiöön, sillä "Kesä"-aiheiseen kuvaasi ikuistettu ateria sai mahan mouruamaan.
Kartan reseptejä ja sovellan aina ruokaa laitellessani. Voisitko silti laittaa reseptejäsi joskus blogiisi? Uskoisin, että moni voisi edes jonkinlaisten suuntaa antavien vinkkien perusteella saada ihan uusia makuelämyksiä.
Therese Catanzariti ei ole ensimmäinen
ulkomaan elävä joka tekee meistä
kylmän ja kaukaisen pohjolan kasvateista
luonneanalyysin Kaurismäen elokuvan pohjalta.
Lähetä kommentti