Simultaanitulkki-turistioppaana

Kotimatkalla pienessä sateessa keltaisen dinosaurusvarjon alla (miksi lasten varjot tehdään pieniksi /aikuisten varjot tylsän värisiksi) tulen yhytetyksi simultaanitulkki-turistioppaan rooliin. Joukko venäläisiä nuoria naisia pysäyttää minut.
- Anteeksi, puhutko englantia?
- Kyllä.
- Tunnetko Helsinkiä?
- Tunnen.
- Voitko kertoa missä on paratiisi.
- Anteeksi?
- PA-RA-TII-SI.
- Paratiisi?
- Niin. Paratiisi.
- Hmm. En ole koskaan kuullut. Mitä siellä on? Onko se museo vai kauppa?

Tässä vaiheessa toistaiseksi puhunut nainen kääntyy ystävänsä puoleen ja selviää kommunikaation erikoispiirre: englannin puhuja ei näytä ymmärtävän kovin hyvin, mitä sanon, ja toinen nainen taas suostuu puhumaan vain venäjää, mutta elehtii sillä tavalla, että oletan hänen selittävän toiselle kysymystäni.

- Ei ole museo, nainen vastaa neuvottelun jälkeen.
- Kauppa?

Lisää neuvottelua.

- Mitä kauppa tarkoittaa?
- Sieltä voi ostaa tavaroita.
- Se on kauppa.
- Selvä. Mitä te haluatte ostaa?

Neuvottelua.

- Haluamme Lidlin.
- Lidlin?
- Kyllä, L - I - D - L
- Valitettavasti tässä ei ole Lidliä lähellä mutta tuossa talossa (viittaan Ympyrätaloon) myydään kyllä ruokaa.

Neuvottelua.

- Ei, emme halua ruokaa.
- Ahaa. No mitä haluatte?
- Paratiisiin.
- Mitä sieltä haluatte?

Neuvottelua.

- Haluamme nuppineuloja, vernissaa ja piiskoja.
- Anteeksi, en tainnut kuulla...
- NUPPINEULOJA. VERNISSAA. PIISKOJA.

(Jaaha, mietin itsekseni, totisesti en halua tietää, mitä varten te niitä tahdotte.)

- Tuolla on tori ja sen laidalla tavaratalo, Sokos.

(Ei sieltä kyllä vernissaa taida saada eikä piiskoja, mutta tuskin niitä Lidlistäkään saa, ajattelen. Tässä on jokin hankala absurdi kierre nyt.)

- Ei Sokos. Se ei ole hyvä.

Naiset polottavat keskenään venäjäksi viittilöiden kiihtynein elkein. Tätä tohinaa seuratessani huomaan yhden heistä pitelevän käsissään webbikännykkää, jossa on esillä kartta.

- Hei kuulkaa, tiedättekö sen Paratiisin osoitteen?
- Anteeksi, en ymmärrä.
- Onko teillä jokin osoite, jota etsitte?
- Mikä?
- OSOITE.

Neuvottelua.

- Ei, me emme tahdo ostaa osoitetta. Tahdomme nuppineuloja, vernissaa ja piiskoja.
- Valitettavasti en osaa auttaa teitä.
- Kiitos.