Avaruusvesa haastoi voileipämeemiin - voila!
En kyllä syö itsekseni leipää, ainoastaan seuraksi, mutta jos syön, sen on parasta olla joko Avikaisen leipomon leipää, Hakiksen hallin Tuffen herkun korianterinsiemenin ryyditetty luomu-Rasputin tai Samsaran ruisvuoka. Ihanteellinen päällyste vaalealle leivälle on Santa Tea fruttato intenso -oliiviöljy tai ei mitään, tummalle taas joko pähkinävoi tai sitten Sunitan kuorimattomista seesaminsiemenistä tehty luomutahina ja sen päälle valkosipulihapankaali.
Taidan olla aika askeettinen otus. (Itse asiassa olen miettinyt tätä laajemminkin lähipäivinä - kaikki elämänkumppanini ovat minusta olleet modernin elämäntyylin korruptoimia, halunneet leveämpää sänkyä, paksumpaa patjaa, erilaisia juustoja jääkaappiin, makeaa elämää. No okei, syön minäkin suklaata. Ja JÄLKKÄRIVOILEIPIÄ...)
Paras jälkkärileipä taas on riisikakku, jonka päällä on paksusti pähkinävoita, rouhittua tummaa suklaata ja banaaniviipaleita.
Nakkaan meemin voileivän ideasta eteenpäin Shirleylle, Gingerille ja Valpurille!
Tekstit
すべり台
1 päivä sitten
1 kommentti:
Parasta leipää on paahtimessa liki liikaa käristetty ruisleipä. Olemus on syytä olla Ruispalan kaltainen.
Puoliskot yhdessä, kaksi kertaa peräkkäin tehoalueen puolivälillä, sitten nopsa lennätys lautaselle, etteivät sormet pala.
Sivusta auki lusikalla, väliin jotain joka sulaa sinne, ja kansi takaisin kiinni.
Juodaan jonkin kylmän maidonkaltaisen valmisteen kanssa.
Sopii aperitiiviksi, aveciksi, jälkkäriksi sekä ihan muutenvain.
Lähetä kommentti