Toiveikkuus viriää

Kävin uudestaan silakkaliikkeen sivulla. Sinne oli tullut montakin keskustelunavausta, jotka puhuttelivat ja joissa nostettiin esiin, että tausta-ajattelu saa olla monenkinlaista: se, mikä ratkaisee, on rauhanomainen puuttuminen rasismiin. Joku ehdotti, että voi sanoa vaikkapa vain, ettei halua kuulla rasistista puhetta. Tuollaisen asian osaisin ehkä itsekin sanoa. Olen paljon miettinyt, mitä sanoisin sellaisessa tilanteessa, jos joutuisin kohtaamaan asian. Siinä mielessä olen etuoikeutettu, että en ole nähnyt tällaisia tapahtumia vielä missään lähiympäristössäni. Mutta muutamalla tuttavalla on muualta adoptoitu lapsi, joten tiedän, että sitä kyllä tapahtuu.

Toiveikkuus viriää.

Tuntuu oudolta, että vielä aamulla olin niin toivoton kaiken suhteen. Mutta ne hetket - niitä tulee taatusti vielä monia. Olisi ihmeellistä, jos olisi sellainen paikka, johon voisi mennä lataamaan toiveikkuuttaan tai siis, ehkä lainaamaan sitä. Toivottavasti sellainen syntyy!