Joskus lienee hyvä hieman tauahtaa. (Melkein ottaa tauko, mutta se on aika vaikeaa, koska ajatukset taitavat poistua näkökentästä oikeastaan vasta sitten kun ihminen kuolee tai vaipuu todella syvään uneen, ja unestakin voi herätä, jos kissa esimerkiksi pudottaa tietokoneen lattialle tai muuta katastrofaalista. REM-unista ei muista aina, mutta nekin tapahtuvat, eivätkä ne aina ole kummallisia, eivät lainkaan.)
Tauon tarpeen huomaa esimerkiksi siitä, että päässä pyörii töissä toista tuntia sama kysymys: "Miksi kasvot, ei kasvo?" Ja aluksi: "Onko sellaista sanaa kuin tiehye, yksikkönä sanasta tiehyet?" Sitten muistan, että yksikkö voi kuulua myös tiehyt. Huokaus.
Ja lukee kirjan takakannesta: "Näkevätkö sotkat unia?" kun piti lukea: "Näkevätkö sokeat unia?"
Vaikka kyllä minusta tarkemminkin ajatultuna sotkan unet ovat kiinnostavampi aihe kuin sokean unet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti