Toveri Timo tekee käänteentekevän huomion eilen kahteen otteeseen. Ensinnä, hän huomauttaa korsettia kiristäviä felidaeatulanaisia skannatessaan, että piirrostyylini muistuttaa lastenkirjojen kuvitustyyliä tuolta ajalta, jolta iloksemme on siunaantunut mm. Maija Poppanen. Katson tarkemmin ja tajuan tämän. Myöhemmin Timo esittää skypessä, että blogistanissa on monia radikaaleja, juuriin saakka kaivautuvia tyyppejä ja että hänestä on hauskaa tuntea näitä. Nurisen keskeltä alilämpöistä rintalastaani-sahataan-fiilistäni, että voisit hitto vie tutustuttaa minutkin niihin. Silloin hän ilmoittaa, että olen yksin niistä. (No jaa.)
Kesken yötä herään kysymykseen, kuinka piirustustyylini ja (oletettu) radikalismini sopivat yhteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti