Pyhäaamu

Sumu katukuilussa, pää jyskyttää vielä rumpubiittiä yhdestä Lauran Laulutuvan soolosta. Omalaatuinen ilta; näen ystäväni J:n, puhumme Jumalan olemassaolosta ja hänen uskostaan, kuulen fonistin olevan helluntailainen, "hänellä on kanava auki", sanoo J, katsoo ylös, puhuu paastostaan ilman lihaa, kuinka vaikeaa on olla syömättä lihaa.

Siitä en enää muista mitään. Näen Karrin ja Dyron, he tulevat pöytäämme. Jossain vaiheessa Dyro mainitsee, että tuolla on Tommipommi. Vessamatkalla halaan tämän esittäytymättä. Ei kai ole epäilystä siitä, kuka on asialla, jos joku tulee ja halaa tuosta noin vain sanoen: "Hei Tommipommi, nyt et ole ollenkaan pelottava."

On ikävä tyttöjä, jotka ovat kynsilakassa ja kengissä.

Ja aamulla pää on jyskyttävä, yö kadonnut jonnekin kolmeen viinilasilliseen totaalisesti. Katselen sumua mietteliäänä, lähes synkkänä, Lohi on nukkunut yönsä kaapissa farkkuhyllyllä, hullu katti. On mentävä Korkeasaareen, oltava vielä lisää Homo sapiens, häkissä, suunniteltava lehteä.

Koska kyseessä on lapsillekin suunnattu tapahtuma, ei voi ottaa lieventäviä mukaan. Huomaan olevani jo miltei myöhässä, on pakko mennä, Korkeasaaren jälkeen olen menossa haistelemaan ja kuvaamaan kukkivan anopinkielen, tuoksuu kuulemma hyasintilta. Ja sitten vanhemmille, pääsiäislounaalle.

Tänään voi olla että tämä on kaikki kirjallinen mitä minusta irtoaa.

Hyvää pääsiäissunnuntaita, älkää tukehtuko suklaamunien kääreisiin.