Säikäytän itseni puolikuoliaaksi osaamalla virittää sivulleni kävijälaskurin. Yritin jo heti alussa, mutta jostain syystä siitä ei tullut mitään. Harkitsin nytkin, soitanko henk.koht. atk-neuvojalleni Tukaanille ja kysyn, miten minun oikeastaan pitäisi toimia, jotta se rakkine toimisikin. Mutta puhelimemme langaton luuri on taas aivan viturallaan, joten piti tehdä kaikki päättelyt itse.
Miksei webityökaluja tehdä samalla tavalla täysille untuvikoille kuin yliopiston atk-sivuja? Siellä on sentään sellaiset isot kuvat: Tästä valintaikkunasta rastitat sitten tämän ruudun, jess! Ja sitten tulee tällainen näkymä. Rastien pitäisi nyt olla näillä kohdin...
Luulen aluksi kaiken menneen taas pieleen. Sitten klikkaan sivulle uudestaan pienen huovutustuokion jälkeen (1 punainen sydän, jonka ajattelin ommella takinrinnukseen, yksi oranssin-vihreänkirjava laukun aihio) ja hui, sivulla on käynyt sillä välin neljätoista tyyppiä.
Istun hetken ja pohdin, mitä nyt.
Olen tänään ollut aivoton kuin mikä. Viimeistellyt artikkelin Ilmari-ilmastonmuutoskampanjasta, ja sitten maksanut Animalian jäsenmaksun ensi vuodelle (jos maksaa tän vuoden puolella, saa joulukuun lehden kaupan päälle - great! Animalian jässäri oli tältä vuodelta jäänyt, mutta nyt ryhdyn heti toimeen.) Selannut Solo-palvelussa Kissan ja minun yhteistä tiliä eestaas ja kiroillut Kissaa, joka lupasi maksaa kuun puolivälissä Visa-laskun muttei ole maksanut. Koetan soittaa Luottokuntaan (soitan sinne suurinpiirtein joka toinen kuukausi; olen kova hukkaamaan tavaroita, myös laskuja) tarkistaakseni, mikä summa ja millä viitteellä minun pitäisi heille toimittaa, mutta luuri, kuten jo ilmaisinkin, ei toimi. Kiroilen rumasti (tapa, josta olen koettanut päästä eroon kymmenen vuotta; ei tunnu onnistuvan, pudottelen edelleen täysin luontevasti sopimattomissa tilanteissa no voihan vitut ja vedä vittu päähäs). Laitan miehen työmailiin vihaisen viestin, että sinä kyllä nyt saat soittaa Luottokuntaan ja selvittää tämän asian, ja pistä maililla takas tiedot, niin minä maksan sen laskun kotoa. Pian Kissa vastaa: "Se on Luottokunnan mukaan jo maksettu." En jaksa mennä Solo-palveluun katsomaan sitä; jos se ei kahdella selaamisella ole löytynyt tiliotteelta, ei se nytkään löydy. Hävettää kaikki meuhkaaminen ja neuroottisuus.
Alkaa väsyttää. Huomenna, kun pistän jutun maililla pois käsistäni, voin huoahtaa hetken, ennen kuin alan soitella seuraavan jutun ihmisiä ja jatkan Eläinten moraalisen arvon arvosteluluentaa.
Onneksi illalla on sauna. Tunnelma on täysin kaoottinen, mutta älyän sentään kastella kasvit. Kameliassa on suuri nuppu ja Begonia albo-picta rosea on kypsyttänyt taas ison kasan siementä. Chilit ja paprika ovat rämppäisiä, mutta elinvoimaisen oloisia. Tuoksupelargonit ovat kasvattaneet pitkiä, kalpeita ja honteloita oksia. Ne ovat yhtä kipeästi kesän tarpeessa kuin minäkin. Onkohan kaikilla yhtä pähkähullu olo tähän aikaan vuodesta? Valo- ja lämpövaje...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti