sunnuntai 10. lokakuuta 2004

Esimerkillistä...

Luin ruokatauolla uutta Nyt-liitettä päivän Hesarin ja Taloussanomien lauantailiitteen viinipalstan lisäksi. Uhh, siellä on juttu tärkeiden valtionvierailujen protokollasta. Tätsy, jota siinä kuunnellaan asiantuntijana, valistaa, että vieraiden uskonnolliset ja terveydentilasta johtuvat ruoka-ainerajoitukset otetaan huomioon. Pelkistä eettisistä syistä johtuvat ruoka-aineiden välttelyt, kuten kasvissyönti, sen sijaan kehotetaan sivuuttamaan mekkaloimatta, "ja jotain koetetaan heillekin järjestää."

Omituinen erottelu tuo erottelu ruokavaliorajoitteiden uskonnollisten ja eettisten perusteiden välillä. Uskontohan on vain yksi maailmankuvallinen rakennuspalikka, joka eettisistä syistä rajaa joitain ruoka-aineita syömättömän luokkaan. Se, että joku rakentaa itse eettisen perustelun ruoka-ainerajoittuneisuudelleen (esim. "Tieteen nykynäkemyksen mukaan eläimet kärsivät. Koska ihmisen on mahdollista syödä hyvin, maukkaasti ja terveellisesti tappamatta eläimiä ja alistamatta niitä tehotuotantoon, on eettistä pidättäytyä syömästä eläinten lihaa sekä tehotuotettuja munia ja maitoa.") ei mitenkään takaa, että perustelu olisi jotenkin huonompilaatuinen tai vähemmän kunnioitettava kuin uskonnon antama institutionalisoitu perustelu (esim. juutalaisten kieltäytyminen syömästä äyriäisiä, koska nämä ovat "suomuttomia kaloja" tai tiettyjen intialaisten kasvissyönti sielunvaelluksella perusteltuna).

Itse asiassa, uskontojen perustelut ovat usein aika huga-buga-tasolla.

Olen aina kuvitellut, että moderni kansallisvaltio arvostaisi omilla aivoillaan ajattelevia ja johdonmukaisesti toimivia ihmisiä. No, näköjään ei. Oudoksi asian tietysti tekee se, ettei uskonto noin uskomusjärjestelmänä eroa mitenkään esim. kasvissyöntiä yhdistävästä perustelupaketista muun kuin sen osalta, että se on institutionalisoitu JA perustaa määräyksensä auktoriteetin metodille. ("Jumala sanoo, että...") Ja millaisen auktoriteetin: sellaisen, jolla ei ole edes mitään keinoa ilmoittaa meille, ovatko hänen nimissään puhuvat ymmärtäneet sanottavan ihan väärin. Ainakin eri uskontojen käsitykset siitä, miten jumala tahtoo itseään palveltavan, ovat hyvin ristiriitaisia. EIkä pidä sulkea pois sitäkään vaihtoehtoa, että itse asiassa kyse on vain metaforisesta puhetavasta, joka on ottanut käyttäjistään vallan.

Kieli puhuu...

Toinen raivostuttava huomio on se, mitä Korkeasaari tekee paviaaneilleen. Toivonpa vain, etteivät rempan jälkeen hanki uusia paviaaneja, joiden poikaset taas vuosittain lopetettaisiin, kun ne tulevat isoiksi eivätkä enää ole riittävän söpöjä =(. Kirjoitimme puolisoni kanssa eilen kirjeenkin Korkeasaaren johtajalle ja asiakaspalveluihmiselle. En usko, että sillä on mitään vaikutusta. Mutta toivottavasti edes muutaman ihmisen sähköposti tukkeutuu sen verran, etteivät he ota uusia paviaaneja.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti