tag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post4222446014107096445..comments2024-01-20T09:40:55.195+02:00Comments on Veloena: TurhuudestaVeloenahttp://www.blogger.com/profile/05933218355713361785noreply@blogger.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post-52695750191951728892006-07-23T10:22:00.000+03:002006-07-23T10:22:00.000+03:00Anna-Jo, laitoin sulle viitteen toisaalla. Lupiini...Anna-Jo, laitoin sulle viitteen toisaalla. <br><br>Lupiini, tuo että palannut on vielä poissa, on kovin totta. Jotenkin surusta irti ravistautuminen on vaikeaa, ja tuntuu siltä, että juuri se oletus, että pitäisi kirkua riemusta, on halvaannuttavan vaivaannuttava.<br><br>Marinadi, kaikki tuttavapiirissäni tuntuvat pohtivan näitä samoja asioita. Luultavasti kaikki pohtivat niitä kaikkialla. Kesäriemu kestää hetken, lämmöstä menee sekaisin. Mutta sitten eksistentiaalipohdintojen synkät syvyydet palaavat...minustakin tuntuu syksyiseltä.Veloenanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post-5398208083952448702006-07-23T09:53:00.000+03:002006-07-23T09:53:00.000+03:00Tällaisina päivinä eläminen tuntuu aika turhalta. ...<i>Tällaisina päivinä eläminen tuntuu aika turhalta. Ketä työni auttaa? Olenko riittävän lämmin ja lempeä ystäväksi?</i><br><br>Olen näitä samoja asioita miettinyt kovasti viime aikoina. <br><br><i>Kesäonnellisuus on loppunut.</i> <br><br>Minulla on olo, että tämä kesä päättyi viikko sitten ja on jo syksyn vuoro.Marinadihttp://www.blogger.com/profile/10220583957568261648noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post-19882348555692032972006-07-23T02:13:00.000+03:002006-07-23T02:13:00.000+03:00Kiitos kun annoit sanat nimen muodon autonomialle....Kiitos kun annoit sanat nimen muodon autonomialle. Kiinnostaisi tuo lähde?Anna-Johttp://anna-jo.vuodatus.netnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post-43570529189719370022006-07-23T00:16:00.000+03:002006-07-23T00:16:00.000+03:00Takaisintulot ovat usein lähtöjä ahdistavampia. Lä...Takaisintulot ovat usein lähtöjä ahdistavampia. Lähtiessä kuuluu huiskuttaa nenäliinalla ja kyynelehtiä siihen, kulkea haikeana ja muistaa kaikista tavaroista ja tuoksuista lähtenyt. Se on sallittua ja suorastaan homman nimi.<br><br>Kun poissaollut palaa, ensin tulee (ainakin itselleni) pistävä pettymys ja vierauden tunne, hämmennys ja hiljaisuus, vaikka pitäisi kirkua ilosta. Tullut on vielä jonkun aikaa poissa. Mutta onneksi vierauden tunne menee ohi ja pian voivat palannut ja palaavaa odottanut halata toisensa lituskaksi silkasta rakkaudesta ja jälleennäkemisen ilosta.lupiinihttp://www.blogger.com/profile/07303487262903828829noreply@blogger.com