tag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post4199593393265595624..comments2024-01-20T09:40:55.195+02:00Comments on Veloena: Levottomuuden herättämisestäVeloenahttp://www.blogger.com/profile/05933218355713361785noreply@blogger.comBlogger9125tag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post-77447395911419253772006-03-09T11:04:00.000+02:002006-03-09T11:04:00.000+02:00Jos tuon analyysissa käyvän ystäväsi psykoanalyysi...Jos tuon analyysissa käyvän ystäväsi psykoanalyysiin ei sisälly empatiaa, on jotain kyllä pahasti pielessä. Pelkkä älyllinen ongelmien analysointi ei kyllä paranna ketään. Ehkä tuo empatianäkemys kuvastaa tyypin omia "päänsisäisiä" ongelmia (ja hänen analyysinsa ongelmia). <br><br>Toiseksi halusin sanoa: sinä et voi tietää, mitä analyysissa käyvät ihmiset siitä saavat, ja kuka sitä tarvitsee "oikeasti" ja kuka vain "viihdekäyttää" sitä. On niin paljon ihmisiä jotka pärjäävät ulkoisesti, mutta ovat sisältä hajalla ja avun tarpeessa. Myöskään analyysiriippuvuutta sinä et pysty määrittelemään. Tietty riippuvuus analyytikosta on hoidon onnistumisen edellytys, ja kyky asettua tähän tarvitsevuuteen on todella kyky, jota kaikilla ihmisillä ei ole. Riippuvuus on ongelma vasta silloin, jos prosessi ei etene, eikä analysandi nouse omille jaloilleen ja analyysisuhde menetä vähitellen tärkeyttään analysandin elämässä.Marianoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post-56063848859402927792005-10-13T22:04:00.000+03:002005-10-13T22:04:00.000+03:00"Eettinen tasapaino kuulostaa aika vaarallise..."Eettinen tasapaino kuulostaa aika vaaralliselta ja levottomuutta herättävältä."<br><br>Tässä kohtaa piti vähän hekotella :) Niin erilaisia mielikuvia käsitteet voi herättää. Jos eettinen on hyvä asia ja tasapaino on hyvä asia, niin eikö eettinen tasapaino ole kaksin verroin hyvää.<br><br>Noh, ei tuollaista käsitettä oikeasti ole olemassa, niin että sitä mistään sanakirjasta löytäisi, joten kai tulkinnat käy suuntaan jos toiseenkin. Se on kuin takki jonka saa täyttää mieleisellään sisällöllä.<br><br>Se mitä kirjoitit aikaisemmin, jotain sellaista, että ei shokeerannu, ja kuitenkin tekee niitä eettisiä valintoja, niin tämä voisi olla sinnepäin. Ajattelin sellaista soturityyneyttä samuraiden malliin, että sitä voi olla tasapainossa vaikka (eettinen) sota riehuu ympärillä ja tehdä sen oman juttunsa ja olla siitä varma. Varma sillä tavalla, että ei ole koko ajan empimässä ja vekslaamassa, että pystyy valitsemaan suunnan ja etenemään ajatustensa mukaisesti, kiinnittää kartalta pisteen ja lähtee tarpomaan.<br><br>Että mitä tehdä?<br><br>Kummasti vaan tuloksiakin syntyy isoissakin asioissa, naiset saa äänioikeuden ja mustien ei tarvitse olla plaantseilla ruokapalkalla.<br><br>Intuitiivinen vastaukseni oli, että voi tehdä parhaansa. Se riittäköön kenelle tahansa.vanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post-694955489786842952005-10-13T19:12:00.000+03:002005-10-13T19:12:00.000+03:00Eettinen tasapaino kuulostaa aika vaaralliselta ja...Eettinen tasapaino kuulostaa aika vaaralliselta ja levottomuutta herättävältä. En usko, että sellaista onkaan. Yleensäkin, tasapainon käsite on levottomuutta herättävä. Se on niin leimaava.<br><br>Suuret luvut, kuten tuo 130 miljoonaa, ovat sitä luokkaa, että niihin on vaikeaa sanoa mitään järkevää. Olen huomannut, että minua ei luvuilla saa vakuutettua juuri mihinkään suuntaan. Sen sijaan, jos yksittäisen eläimen käyttäytymismallit "luonnollisessa" ympäristössä, sen elinympäristö tehotuotantolaitoksessa tai missä ympäristössä nyt onkaan, tapa jolla se tapetaan jne. kuvataan, kykenen reagoimaan huomattavasti paremmin siihen, että jotain olisi tehtävä.<br><br>(Mutta mitä?)<br><br>Esimerkiksi uudessa Animalian lehdessä on juttu broilerinkasvatuksesta. Se on hyvin järkyttävää tekstiä. Sen lukiessaan tulee onnelliseksi, ettei itse tue rahallisesti tällaisten laitosten toimintaa.<br><br>130 miljoonaa on liian suuri luku. Miljoonakin on. Luultavasti aivoni rekisteröivät jonkinlaista intuitiivista merkitystä vain kymmentä pienemmille luvuille. <br><br>Onneksi en ole keksinyt alkaa tilastotieteilijäksi :)<br><br>Joo, miksi on hyvä kysymys. Tukala, piinaava, hyvä.Veloenanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post-86680471053052586842005-10-13T13:18:00.000+03:002005-10-13T13:18:00.000+03:00En mä ollenkaan ajatellut ihmis/eläin keskustelua,...En mä ollenkaan ajatellut ihmis/eläin keskustelua, kun kirjoitin tuon kommentin. Tuppaan itse helposti jäsentämään aika biologisesti. Menin virran mukana ja kirjoitin yleis/puhekielisesti. <br><br>Jäin vain miettimään kommenttisi jälkeen, että ehkä olisi mahdollista jäsentää ihmistä myös ei-eläimeksi perustelluilla tavoilla. Tätähän kaikenmaailman ihmiset tekee uskonnollisilla perusteilla, mutta en ole niistä järin innostunut. Vaatisi enemmän vakaumusta siihen suuntaan.<br><br>Pientä jälkipuintia noista mun kysymyksistä, enkä edes yritä niihin itse tässä vastata. Siinä oli ikäänkuin tiettyjä akseleita ja pareja, joihin voisi olla hyvä ottaa eettistä kantaa, tai ainakin niitä pohdiskella.<br><br>Se 130 miljoonaa edustaa määrää, siinä akselina paljon-vähän. Että mikä on merkitys. Entä jos olisi 13 miljoonaa tai 130 miljardia, entä sitten, muuttuisiko asetelma.<br><br>Sitten oli ne eläinten tappamat eläimet, poislukien ihmiset. Tässä oli ihminen eläin rinnastusta, mikä on kriittinen pari, koska tähän liittyy eläimet ihmisten ruokana ja materiaalina ja koe-eläiminä jne. Mitä oikeuksia kelläkin on ja mikä ylipäätään on oikein tässä kuviossa. Tähän kysymykseen kietoutuu suuret taloudelliset ja elintasolliset intressit.<br><br>Mitä tulee levottomuuden herättämiseen, niin kysymys oli avoin. Ehkä pitäisi herättää pientä levottomuutta, ehkä ei. Ehkä se levottomuus liittyy siihen, että huomaakin, että asiat ei ole ihan niinkuin niiden kuuluisi olla. Jos asia on tärkeä, niin sitten se jää vaivaamaan. Toisaalta jos on eettisesti sinut itsensä ja maailman kanssa, niin ehkä tästä tasapainoasetelmasta käsin voi sukeltaa faktoihin ilman levottomuutta.<br><br>Entäpä se lopun pieni kysymys "miksi"?<br><br>Miksihän on aina mielenkiintoinen kysymys, ja jos sen kysyy triviaaleista asioista, niin vastaukset voivat yllättäen olla hyvin mielenkiintoisia.vanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post-71128114795517305132005-10-13T09:54:00.000+03:002005-10-13T09:54:00.000+03:00miekin tykkäsin, ei ollut liian meluisa ja nopea. ...miekin tykkäsin, ei ollut liian meluisa ja nopea. elokuvaksi, joka tapahtuu enimmäkseen bunkkerissa ja kertoo hitleristä, se oli viihdyttävä ja vangitseva. ja pääosan <a href="http://www.alexandra-maria-lara.com/" rel="nofollow" rel="nofollow">näyttelijätär</a> on kyllä kauhean suloinen.Annahttp://www.blogger.com/profile/10785188025452912756noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post-43037095047085672452005-10-13T09:31:00.000+03:002005-10-13T09:31:00.000+03:00Perikato veti sanattomaksi, mikä on minusta aika h...Perikato veti sanattomaksi, mikä on minusta aika hyvin elokuvalta. Sen lisäksi, että se kertoo tietyt tapahtumat eri tavalla kuin ne on aiemmin kuultu, se on hyvä draama. <br><br>Se vastaa tiettyihin kysymyksiin, mutta jättää auki toisia, joihin katsojan on vastattava itse itselleen.Anuhttp://www.kirja-addikti.netnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post-84982776218937078572005-10-13T07:00:00.000+03:002005-10-13T07:00:00.000+03:00va, ihminen ON eläin. Meillä on myös mahdollisuus ...va, ihminen ON eläin. Meillä on myös mahdollisuus olla tappamatta. Leijonalla tai sudella sitä ei oikein ole. Niillä ei myöskään ole tiedettä eikä tarinoita.<br><br>Luultavasti minussa ei herätetä levottomuutta enää yleisen julmuuden faktoilla. Olen tullut pisteeseen, jossa haluan vain shokeeraantumatta olla osallistumatta niihin ja tukematta niitä. Mielenkiintoista on myös se, että niin kauan, kun itse söin lihaa, en juuri kyennyt tuntemaan asiasta isoa syyllisyyttä, voisi sanoa moraalista syyllisyyttä, ainoastaan pientä epämukavuutta siitä, etten osannut elää ideaalieni mukaan, "mutta eihän kukaan ole täydellinen, siis so what".<br><br>Niin, minusta Elizabethissa ei ollut levottomuuden herättämistä, mutta kun eräs keskustelupiiriläisistä totesi kirjan levottomuutta herättäväksi, tulin ajatelleeksi, että kenties se usealle sitä voisikin olla. Itse olen enemmän levoton siitä, onko ystävän omituisuuksista juoruaminen blogissa oikein järkevää tai eettistä. Toisaalta, jos joku mieltää itsensä vain päänsäsisäisiksi ongelmiksi, hänen tulisi johdonmukaisesti suhtautua reaktioihinsa tähän kirjoitukseen myös sellaisina. Tavallaan siis koettelen jonkun uskoa, vaikka olenkin epävarma, tarvitseeko toisten uskoa koetella. Joskus vaan iskee tunne, että joku ei hoida sitä puolta itse.<br><br>Jutun moraalisen puolen olen alkanut hahmottaa vasta nyt, kun en enää tee niin ja siten minun ei tarvitse torjua syyllisyyttä, vähätellä ja sulkeistaa sitä. Ehkä näin on muidenkin julmuuksien kohdalla? Moraaliantropologisena kysymyksenä tämä on tietysti hyvin kiinnostava ja relevantti ja antaa etiikasta tietyllä tavalla vastattuna aika erilaisen kuvan kuin suuri osa etiikan tutkijoita koettaa antaa.<br><br>En ole nähnyt Perikatoa, ehkä pitäisi mennä katsomaan. Jossain vaiheessa, siinä neljän-seitsemäntoista välillä, elin keskitysleirikauttani. Luin ja katsoin kaiken käsiini saaman, kolmatta valtakuntaa koskevan. Oikeastaan myös saksan- ja puolanjuutalaista kulttuuria koskevan. Siitä jäi vähän semmoinen yliannostus, etten ole enää sen jälkeen ihan hirveästi aihetta jaksanut.<br><br>Oliko Perikato muuten hyvä elokuva kuin realistisin mittarein?Veloenanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post-28926012360110279512005-10-12T21:53:00.000+03:002005-10-12T21:53:00.000+03:00Coetzee linkin takaa: Joka päivä ihmiset tappavat ...Coetzee linkin takaa: Joka päivä ihmiset tappavat yli 130 miljoonaa eläintä.<br><br>Kysymys: Kuinka monta eläintä eläimet tappavat joka päivä?<br><br>Jatkokysymys: Oliko kysymys kiinnostava?<br><br>Jatkokysymyksen jatko: Oliko 130 miljoonaa kiinnostava luku?<br><br>Jatkokysymyksestä edelleen: Herättivätkö äskeiset kysymykset levottomuutta?<br><br>Jos ei, niin miksi ei?vanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post-31017075300253392822005-10-12T20:30:00.000+03:002005-10-12T20:30:00.000+03:00"Olen varma, että heistä iso osa oli oikein m..."Olen varma, että heistä iso osa oli oikein mukavia ihmisiä, sosiaalisia ja lempeännäköisiä, arvostivat balettia ja hyvää sektiä. Kyllä, osa kasvissyöjiäkin. Joku siteerasi ulkoa runoja, toinen venytteli aamuisin."<br><br><br>Oletko nähnyt elokuvan Der Untergang (suom. Perikato)? Se kertoo kolmannen valtakunnan viimeisistä hetkistä, kerrankin saksalaisten itsensä kertomana. <br><br>Natsit näyttävät siinä aika toisenlaisilta kuin yleensä.Anuhttp://www.kirja-addikti.netnoreply@blogger.com