tag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post1955773836839235821..comments2024-01-20T09:40:55.195+02:00Comments on Veloena: Huikaisevuus, preferenssit, esikotVeloenahttp://www.blogger.com/profile/05933218355713361785noreply@blogger.comBlogger5125tag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post-2182959380961354202009-04-27T12:02:00.000+03:002009-04-27T12:02:00.000+03:00Toivoisin kyllä oppivani pitämään enemmän talvesta...Toivoisin kyllä oppivani pitämään enemmän talvesta (syksy taas on vanhastaan mulle "hyvää aikaa" sinne saakka että pitää alkaa käyttää käsineitä). <br /><br />Tuo migreenitaipumus just mun miehellänikin on. Ja erilainen lämmönsäätely - usein hän on kotosalla t-paidassa ja silti kuumissaan, ja meikäläinen taas on villatakissa ja pipossa puoliviluisena... vaikka molemmat ovat saattaneet syödä & liikkua yhtä paljon. Hassuja taipumuksia. <br /><br />Mietin vielä lisää noita eroja tänään lukiessa Deweyta ja Meadia ja sitten jotenkin aloin hahmottaa, että ehkä ylipäänsä huolestun, jos piirryn selvästi esiin erilaisena, koska jotenkin siihen liittyy sellainen epävarmuus ja aavistus, etten oikeastaan saisi olla niin hankala enkä tuntea niin, mutta yhtäkaikki en osaa muuttaakaan preferenssejäni. Se on vähän kummallista ja hassua, kun kuitenkin musta ihmiset saavat olla erilaisia näin järjen tasolla ajateltuna ja toisaalta saatan olla aika itsepäinen joidenkin preferenssieni mukaan toimimisen suhteen. <br /><br />On vain jotenkin samperin paljon helpompaa silloin kun ei piirry esiin. Heh, mitenkähän tämä sopii yhteen blogin kirjoittamisen kanssa... ehkä siedätyshoitoa tai jotakin... :DVeloenahttps://www.blogger.com/profile/05933218355713361785noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post-43898155974487191952009-04-27T11:27:00.000+03:002009-04-27T11:27:00.000+03:00Itse olen vuosi vuodelta huomannut pitäväni yhä en...Itse olen vuosi vuodelta huomannut pitäväni yhä enemmän syksystä ja talvesta. Pimeä ja kylmä tuntuvat jotenkin rauhoittavilta, etenkin maaseudun hiljaisuuteen yhdistettynä. Olen myös energisin ja aikaansaavin nimenomaan talvella – tai no, ei se ero kesään ehkä niin iso ole, mutta kesällä tekisi mielellään jotain muuta kuin kiinnostaviakaan työprojekteja.<br /><br />Mutta pidän kesästä ja keväästäkin. Kai sitä sitten pitää kesästä klassisesti "eri tavalla" kuin talvesta. <br />Suora auringonpaiste ei ole minullekaan paras vaihtoehto, pari kertaa auringonpistoksen tai aurinkoperäisen migreenikohtauksen saaneena varon nykyään suoraa räkitystä. Mutta varjossa on kivaa!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post-10076731289013838522009-04-27T09:51:00.000+03:002009-04-27T09:51:00.000+03:00Minusta tietysti terassien huonoin puoli on ihmisk...Minusta tietysti terassien huonoin puoli on ihmiskeskittymä... mutta auringon suhteen olen aika kyltymätön. Se liittyy varmaan siihen, miten helposti vilutan ja palelen. Minusta on vaan niin ihanaa, ettei tarvitse hytistä. Hii, luulen, et tässä vaikuttaa myös atooppinen iho: kesällä on oltava mahdollisimman vähissä vaatteissa, koska aurinko on sille parasta hoitoa, ja vähissä vaatteissa tulee harvoin Suomen kesässä kuuma. En mäkään kyl hikoilusta tykkää, hiki kirvelee ja kutittaa inhasti.<br /><br />Joo, se on jännittävää, miten erilaisia ihmiset on! Meidän on aina miehen kanssa ulkona piknikatessa löydettävä varjon rajat nurmelta, koska mies tykkää olla varjossa ja minä auringossa. :DVeloenahttps://www.blogger.com/profile/05933218355713361785noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post-52150276448884955212009-04-26T22:13:00.000+03:002009-04-26T22:13:00.000+03:00Mähän rakastan valoa ja lämpöä ja kevättä ja kesää...Mähän rakastan valoa ja lämpöä ja kevättä ja kesää, mutta pidän tätä terassivillitystä amatöörien touhuna. Parasta kesässä on se, että voi istua varjossa ilman että on yhtään kylmä. Sama koskee sisätiloja. Terassilla on hiki ja kuuma ja juoma lämpenee liian nopeasti. Ei ne etelässäkään istu kadunvarsikahviloissa kun aurinko paahtaa, vaan vasta auringon laskettua kun on hivelevän leppoisaa ja ihmisen luille sopivan lämpöstä.Karri Kokkohttps://www.blogger.com/profile/11485642707008456895noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-1321719589064355032.post-6578142135297093392009-04-26T20:31:00.000+03:002009-04-26T20:31:00.000+03:00Luin saman jutun lentsikassa ja koska kyseessä oli...Luin saman jutun lentsikassa ja koska kyseessä oli ihminen, jota symppaan kovasti, virkistyin hämmentävästi. Huomaan aika usein oudosti ilahtuvani kun joku pitää IHAN eri jutusta kuin mä itse, esimerkiksi inhoaa jotain elokuvaa jota itse pidän koskettavana. Tässä on kyllä poikkeuksiakin, joskus totaalinen erilaisuus hämmentää tai ahdistaa, mutta kun on jonkun asian kanssa itse varmalla pohjalla (tai kyseessä on joku sillai pienempi makuasia) voi erilaisuudesta nauttia. Esimerkiksi ihmisten erilaiset ruokamieltymykset, ne on niin hämmentäviä! Että joku VOI pitää kaupasta ostettavasta valkeasta muovipussipullapitkopullasta, sitä en vaan voi tajuta millään, alan aina epäillä että muovipussipullaihmiset ovat jotain tyystin eri lajia... <br /><br />Ehkä virkistämiseen liittyy "yleisten totuuksien" kyseenalaistamisen rohkeus. Suomessa kun ihmiset noin yleisesti ottaen villiintyvät lämmöstä ja valosta ja istuvat terassilla jo helmikuussa. Että on tosiaan olemassa joku, joka ei sellaisesta perusta, käsittämätöntä mutta hauskaa.lupiinihttps://www.blogger.com/profile/07303487262903828829noreply@blogger.com